Slider

It's all fun and beaches until diarrhea strikes

Tuesday, January 17, 2017


Bangkok jäi taakse viime lauantaina, kun pakattiin rinkat ja otettiin lento Krabille. Maailma on ihan älyttömän pieni, koska lentokentällä bongasimme yhden Keiteleläisen ja lentokoneessa höpöttelin jätkän kanssa, jonka äiti oli sattumoisin suomalainen. Lento oli onneksi lyhyt ja Krabin lentokentältä matkasimme Ao Nangiin, josta suuntasimme pitkähäntäveneellä Railay -saarelle.

Emme tosiaan olleet varanneet hostellia etukäteen ja hieman kuumotteli, löytäisimmekö majapaikkaa ollenkaan. Kolusimme ensin muutaman meidän budjetille hieman liian kalliin mestan, mutta loppujen lopuksi majoituimme pieneen bungalowiin Rapala -nimiseen hostelliin. Tosi siisti paikka ja ystävällistä henkilökuntaa, suosittelen! Olin ihan intopinkeenä, kun päästiin vihdoin biitsille päivän matkustamisen jälkeen ja olihan se pakko rynnätä uimaan, vaikka ilta oli jo pitkällä eikä eteensä juuri nähnyt. Mut ai että. Hiekkaa varpaissa, aaltojen kohina korvissa, tähtitaivas ja kauniisti valaistut kalliot - place to be! Bangkokin jälkeen Railay tuntui aika paratiisilta.

Bangkokiin verrattuna Railay on hieman hinnakkaampi, mutta ei mikään mahdottoman kallis. Paikkana tää on aika pieni ja ihan tajuttoman romanttinen, joten en ihmettele miksi matkaajat täällä koostuvat aika pitkälti pariskunnista. Saaren hotelleista kelpuuttaisin minkä tahansa omalle honeymoonilleni, et winkwink vaan tulevalle miehekkeelle. Railaylla on helppo päästä lomafiilikseen, seota päivistä ja nauttia biitsielämästä.

Railaylla on kaksi isompaa biitsiä saaren itä- ja länsipuolilla, joista me vietettiin suurin osa länsirannalla. Ranta oli aika ruuhkainen, koska ihmisiä tuli paistattelemaan päivää myös muilta lähisaarilta, mutta mua ei ainakaan ihmispaljous häirinnyt. Rannalta pystyi shoppaamaan ruokaa ja juomaa sinne saapuneista pitkähäntäveneistä, joten aika 5/5. Täällä on myös mahdollisuuksia kalliokiipeilyyn, jos sellaisesta on kiinnostunut, me päätettiin kuitenkin jättää kyseinen harrastus heille, jotka sen osaavat.



Meillä oli tarkoitus viettää Railaylla vain kaksi yötä ja jatkaa matkaa sitten Phi Phi -saarille, mutta ei onnistuttu löytämään sieltä budjettiin sopivaa majoitusta, joten jäätiin Rapalaan vielä kolmanneksi yöksi. Maanantai vietettiin rannalla loikoillen ja ai että, kun ihminen voi vaan olla tyhmä. Vettä tuli juotua liian vähän eikä kuumuudessa syöminenkään ollut ensimmäisenä mielessä ja hattukaan ei kauheasti päätä vaivannut.

Lausahduksen "tyhmästä päästä kärsii koko ruumis" ymmärtää viimeistään silloin, kun oksennat viidettä kertaa eikä vesikään pysy sisällä. Iinan kanssa halailtiin pönttöä vuorotellen itkua vääntäen ja huudeltiin seinän läpi toisillemme, että "eikö tää ikinä lopu" ja että "tästä ei kyllä selvitä". Toinen yritti sitten parhaansa mukaan tsempata kuolevaa toveria. Onneksi meillä oli herrasmies matkassa, joka kiikutti kaupasta vettä ja taputteli olkapäälle, että kyllä se siitä. Voin vaan kuvitella mitkä fiilikset on miehellä, kun kaksi naista vääntää itkua, oksentaa vuorotellen ja hikoilee tuskissaan. Ai että, ei ole helppoa. Tän jälkeen saattaa olla pieniä traumoja naisten kanssa elämisestä, sorry.


Tiistaiaamuna olo tuntui jyrän alle jääneeltä kastemadolta ja ajatus 12kg kilon rinkan nostamisesta selkään 28 asteen lämpötilassa sai pelkäämään henkiraasun puolesta. Sydärihän siinä meinasi tulla ja olo oli kaikkea muuta kuin valmis uuteen päivään, mutta päästiin pitkähäntäveneelle ja lopulta myös Ao Nangin -biitsille. Täällä majoituttiin paikkaan nimeltä Sun Bungalow. Tää on hieman kauempana Ao Nangin pääbiitsistä mihin kaikki meno on keskittynyt, mut paikkana tosi siisti ja vessankin saa vedettyä perinteiseen tapaan eikä tarvitse lusikoida huuhtovaa vettä kuupalla pönttöön. Tuuletinkin löytyy, joten aika bueno. Vielä kun pystyis syömään kiinteää ruokaa ja pääsis sängystä ylös niin olis ihan täydellinen.

Äitiä on kyl ollut ikävä, huumorintaju on meinannut loppua useammin kuin kerran ja tuktukin alle heittäytyminen on tuntunut moneen otteeseen parhaalta ja ainoalta mahdolliselta vaihtoehdolta, mutta still alive ja tästä fiiliksestä ei oikein pääse kuin ylöspäin.

Toivon täyteistä tiistaita toverit 💋💋




No comments:

Post a Comment

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan