Ollaan tosiaan muutettu Northbridgesta takaisin Fremantleen lähemmäksi biitsiä, mutta sää muistuttaa uhkaavasti Suomen kesää. Tosin syksyä kohti täällä mennään, mutta tällaiset ilmat on aika aikaisessa. Suomesta lähtiessä en kamalasti uhrannut rinkasta tilaa pitkähihaiselle vaatetukselle, joten oli pakko käydä shoppaamassa farkut, että tarkenee. Ekaa kertaa elämässäni mun farkkushoppailu meni käytännössä niin, että huomasin kivannäköiset pöksyt, juoksin sovituskoppiin ja sieltä kassalle. Yleensä farkkuostokset vaatii verta ja hikeä, kymmenen eri liikkeen kiertämistä useampaan kertaan ja parin tunnin päästä tuntuu isommankin urheilusuorituksen tehneeltä. Yleensä en edes päädy ostamaan yksiäkään farkkuja vaan tulen siihen tulokseen, että laihdutan ensin kevyet kymmenen kiloa ja katsellaan sitä farkkujen sovitusta sitten uudelleen.
Farkkujen lisäksi viime viikon aikana mut teki erityisen iloiseksi Diplon keikka. Ai että. Tosin sekään reissu ei mennyt ihan putkeen, koska oltiin paikalla kaksi tuntia liian aikaisin. Suomessa jengi jonottaa ovilla jo monta tuntia etukäteen, mutta täällä ei ilmeisesti harrasteta varsinaista jonotuskulttuuria. Onneksi oli kauhea nälkä ja liian vähän vaatteita päällä. Onneksi huumorintajulla selviää pitkälle, joten ei jonotuskaan loppujen lopuksi haitannut ollenkaan ja ainakin saataisiin hyvät paikat. Paitsi että ei. Jonotuskulttuurin sijasta jengi suosii rehellistä ja ilmeisen toimivaa rynnimistaktiikkaa eli porttien auetessa näky muistutti aikalailla kevätlaitumille päässyttä lehmälaumaa. Oh well.
Loppujen lopuksi saatiin hyvät paikat ja keikka oli aivan mahtava. Tosin mua kävi niin sääliksi niitä poikaystäviä, jotka olivat syystä tai toisesta saaneet kunnian nostaa tyttöystävänsä olkapäilleen. Miehekkeet näytti niin kärsiviltä, kun leidit reivasivat reippaan kolmituntisen muun yleisöjoukon yläpuolella. Jossain vaiheessa jätkät tuijottivat apaattisina eteensä ja mun silmiin näyttivät toivovan vaihtoehtoisesti pyörtymistä tai keikan loppumista. Tulevalle miehekkeelle tiedoksi, että onneks mä nään keikan kuin keikan ihan omiltakin jaloilta.
Keikalla oli muutenkin tosi paljon pariskuntia ja ihan yleisesti ottaenkin Australiassa on ihan mahtavaa, kuinka ihmiset oikeasti tekee asioita yhdessä niin pariskuntana kuin perheenäkin. En sano, etteikö Suomessakin tehtäisi yhdessä juttuja, mutta ainakin oman perheen kanssa yhdessä tekeminen on enemmänkin sellaista arkista yhdessäoloa. Täällä esimerkiksi näkee lauantaiaamuna perheitä yhdessä biitsillä ja mukana on monta sukupolvea ihan isovanhemmista asti. Sunnuntaina oltiin käymässä läheisessä Cultural Centerissä ja siellä järjestettiin sunnuntainen musiikkisessio, jonne perheet tulivat omien vilttien ja eväiden kanssa viettämään rennosti vapaa-päivää pois kotoa ja arjesta. Tykkään.
Ennen sitä omaa perhettä ja lasten kuskailua puistoon, meidän puistohengailu painottuu lähinnä kuumien aussimiesten bongailuun. Tosin sekään ei aina mene ihan putkeen ja viime viikolla oikeasti tajusin, että mun olisi ehkä kannattanut ottaa silmälasit reissuun mukaan. Oltiin tosiaan hengailemassa läheisessä puistossa ja kadun toisella puolella oli sitten terassi, jolta bongasin vähintäänkin kuuman miestapauksen. Voidaan myös sanoa, että havaittavissa oli pientä silmäpeliä. Harmi vaan, että lähemmäs päästyään mies olikin lähempänä keski-ikää, mua varmaan puolimetriä lyhyempi ja hieman kaljuuntumaan päin. Että mitä. Mä taidan olla sokeutumassa ihan totaalisesti. Onneksi mies päätti kävellä ohitse, koska ihmislapasena olisin muuten varmaan päätynyt vaihtamaan numeroita ja hyvässä lykyssä deiteille. Oh my.
Eilen pääsin myös opettamaan suomea ranskalaiselle miehelle. Mahtavaahan on, että hän halusi oppia sellaisia lausahduksia kuin "Who's your daddy?" "Daddy's home!" ja "Go fuck yourself!". Haluaisin vaan tietää, että millaisia kanssakäymisiä noilla saa aikaan. Onneksi opetettiin myös kuinka sanotaan, kun on kauheqa nälkä ja miten tilataan kaljaa. Niillä pääsee jo aika pitkälle. Noiden jälkeen oli kyllä pakko lisätä miehen sanavarastoa sen verran, kuinka kehutaan naista kauniiksi ja ihanaksi. Ihan vain varmuuden vuoksi, jos nainen ei jostain syystä lämpene millekään edellä mainituista.
Rentsii tiistaita 💋💋
No comments:
Post a Comment