Slider

Kun sut ryöstetään vol. 2

Sunday, September 17, 2017


Vika ilta Balilla. Kuukausi meni ihan älyttömän nopeesti ja täällä kyl viettäisi pidempäänkin. Mulla on viimeiset pari päivää ollu meneillään sellanen pelonsekainen innostus. Kyl työ tiiätte. Kiva mennä kotiin, mut samaan aikaan oon selaillu lentoja ja miettinyt vaihtoehtoja karata uudelleen ulkomaille. Tässä reissailussa on vähän se ongelma, että kokemusten lisäksi mukaan saa järkyttävän kroonisen kaukokaipuun.

Se mun pelonsekainen tunne on saattanut johtua myös siitä, että oon selviytynyt aika hyvin ilman minkäänlaisia sattumuksia. Ehkä vähän liiankin kauan. Muistan kun eilen skootterilla huristellessa tosissani mietin, että murranko kenties jonkun raajoistani tai kynnänkö kenties skoban kanssa riisipellossa kasvot edellä. En tehny mitään edellä mainituista ja ehdin jo ajatella, että ei helkkari, meitsikkä selvisi aika vähällä.

Eiks sitä oo sanonta, että älä nuolaise ennen kuin tipahtaa. Taisin lipaista ihan kunnolla ennen aikojaan. About tunti sitten olin aika happy. Hotellin vahtimestari otti musta parit hymykuvat, söin vähän jädee, pulahdin altaaseen, laittauduin ja suuntasin vikaan iltaan Balilla. Ei ois ehkä kannattanu.


Karma iski ja meitsiltä kämmittiin 200$ tililtä. Ai että. Itku pääsi. Pääsee vieläkin. Olin tosiaan pankkiautomaatilla nostamassa 20$, kun balimies tiedusteli, että mistä olen kotoisin. Savolaisena se juttu lähtee luistamaan ja siinä sitten höpöteliin ummet ja lammet. Keskittymiskyky on luokkaa kärpänen ja näppäilin jotain väärin ja ennen kuin ehdin kissaa sanoa, oli mies painanut jotain näppäintä. Hädissäni painoin peruuta -nappia. Sain kuitin, 20$ sekä korttini ja ajattelin, että huhhuijakkaa okei, kaikki jees. Päästyäni Wi-Fin ääreen oli pakko hiljentää se pieni ääni takaraivossa, tarkastaa pankkitili ja todeta olevansa 200$ köyhempi.

Parastahan on, että paikalliset poliisit eivät puhu juurikaan englantia sen lisäksi, että osaavat sanoa etteivät puhu englantia. Plus että täällä ollaan aika korruptoitunutta jengiä, joten paikallinen poliisi saa varmaan osansa mun viimeisistä roposista. Ilo palvella.

Vaikka Bali on älyttömän kaunis, paikalliset ovat ystävällisiä ja pizza on 2,5$, täälläkin näkyy se kolikon toinen puoli. Maa on köyhä ja tilaisuuksia ei jätetä käyttämättä, mitä tulee lisätienesteihin. Ymmärrän olevani aika etuoikeutettu siitä, että mulla on ollut varaa matkustaa, mutta mieluummin toisin sitä rahaa maahan vaikka ostamalla niitä paikallisia käsitöitä ja jättämällä tippiä ravintolassa, kuin tulisin ryöstetyksi.

Toisaalta, tilanne ei jaksa yllättääkään. Huomenna varmaan murran nilkan matkalla lentokentälle. Suomessa tulee varmaan kaatamalla vettä ja kissankokoisia rakeita ja pikkuveli on saanut mun kämpän ulosottoon ja osoite vaihtuu Kuokkalan sillan alle.

2 comments:

  1. EIKÄ!!! Miten hitsin huono tuuri ja just niin tyypillistä, että viimisenä päivänä käy noin... Mutta taas olet yhtä kokemusta (vaikkei niin mukava kokemus) rikkaampi. Tästä saat hyvän tarinan kerrottavaksi sitten mummona! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Haha tää on kyllä just sitä mahtia tuuria! Ja totta, näistä opitaan ja tällekin osataan nauraa ehkä joskus. Mummona viimeistään ;)

      Delete

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan